maanantai 28. marraskuuta 2011

Mietintöjä tulevasta

Taannoisen ToV-photoshootin jälkeen ei ole mitään uutta kerrottavaa noin niin kuin pukujen tai cosplayn saralta noin yleensäkään. Olen tullut epäsosiaaliseksi, jos en sitä aina ole ollutkin - en hengaa irkissä, en jaksa lukea Anikia, en seuraa WCS-sivustoa enkä juurikaan kommentoi toisten pukuilijoiden kuvia cosplay.comissa tai deviantArtissa. Yksinkertaisesti sanottuna en jaksa vuorovaikuttaa. Harrastus on kuitenkin yhä erittäin rakas ja pukuiluintoa on mahdottomasti, mutta jostain syystä olen tasaisesti alkanut eristää itseäni harrastajayhteisöstä blogosfääriä lukuunottamatta. (Tai no, enpä minä täälläkään oikein kommentoi, mutta luen kyllä teidän merkintänne, siitä voitte olla varmoja!) Ehkäpä sitä pitäisi vähän ryhdistäytyä!

No joo, sitä ryhdistäytymistä odotellessa olen tässä myös epätoivoisesti pähkäillyt muutaman asian kanssa, joista ensimmäinen on pukuvalinta Desucon Frostbiteen, jonne tilasin viimein lipunkin tuossa viime viikolla, ja näistä toinen on mahdollinen osallistuminen Eurocosplay-karsintoihin.

Olen ollut kahtena viime vuonna tuomaroimassa EC-karsintoja ja jo karsinnat ovat välillä lyöneet minut niin ällikällä, että jos sama taso jatkuu, en tiedä uskallanko edes kävellä samalla lavalla. Puhumattakaan nyt finaalista, jossa toinen toistaan isompi, moniulokkeisempi ja härpäkkeisempi puku ottavat mittaa toisistaan.

Pidän kuitenkin esiintymisestä ja esitysten suunnittelusta, ja halajaisin kovasti kisaan, jossa voisin tehdä juuri sellaisen esityksen kuin itse haluan. Lucan kanssa väännetyt kolme esitystä (Gaala, WCS-karsinnat 2010 ja 2011) ovat olleet hauskoja tehdä, sillä kahdella hahmolla voi saada niin paljon aikaan. Yksin lavalla olemisessa onkin omat haasteensa - olet ihan itse vastuussa faileista sekä siitä, että yleisö viihtyy, ja esitystä suunnitellessasi sinulla ei ole sitä toista osapuolta, joka pistää stopin älyttömimmille ideoillesi. Mutta joka tapauksessa, oman esityksen suunnittelu- ja toteutusmahdollisuus ja sen ihanuus puoltaisi osallistumista.

Mutta sitten se puku... Niin. Olen tehnyt pukuni itse ensimmäistä lukuunottamatta, joten onhan tässä tultu kokeiltua jo monenlaista ommelta ja proppia yli kahdenkymmenen kostyymin kanssa. Mutta en voi sille mitään, että minusta tuntuu siltä että olen teknisesti aivan, no, helvetin huono. Osaan ommella perusjuttuja ja tiedän nyt suunnilleen, miten kanttinauhat saa näyttämään näteiltä ja miten vaatteiden pitäisi istua päällä ja olen tehnyt niin ylä- kuin alaosiakin, mutta silti, itsevarmuuteni on melko pohjalukemissa näiltä osin. Proppeja olen tehnyt monenlaisia, mutta ympärillä olevien harrastajien suunnattoman hullu taso lamauttaa kyllä taas täysin. :D Ei saisi verrata itseään aina muihin, sillä silloin ei koskaan tunne olevansa tarpeeksi hyvä, mutta viime aikoina Suomessa on näkynyt niin käsittämättömiä proppeja - hulluja materiaaleja ja viritelmiä ja mielettömiä luomuksia ihan vain perusmateriaaleistakin -, etten usko ikinä saavuttavani omasta mielestäni hyvää tasoa.

Tähänhän olisi tietenkin kolme lääkettä: aika, aika ja aika. Mikä on niin vaikeaa testailla menetelmiä ja materiaaleja vähän etukäteen ennen kuin on hirveä kiire ja deadlinet niskassa? Ehkä se, että jos failaan täydellisesti jonkun harjoitelmani, olen tuhlannut materiaaleja eli siis rahaa, ja pahimmassa tapauksessa kyseisiä materiaaleja (esimerkiksi juuri tietynväristä kangasta, joka on ostettu joskus vuosi sitten alennusmyynneistä) ei löydy enää mistään lisää. Lisäksi failaamisessa ärsyttää se, että olen niin kärsimätön, etten malttaisi keskittyä yhden asian tekemiseen turhan kauaa vaan haluaisin onnistua kerralla. Pidän kuitenkin puvujen tekemisestä eikä minua haittaa se, että joudun väkertämään pieniä yksityiskohtia tuntikausia, mutta ans olla jos täytyy ottaa takapakkia, siihen en tahtoisi käyttää aikaa, en sitten millään.

Eurocosplayhin haluaisi lähteä puvulla, joka on vaatimustasoltaan sellainen, ettei tarvitse ainakaan miettiä menneensä siitä mistä aita on matalin. Toisaalta se puku pitäisi myös olla suhteutettu tekijänsä taitoihin. Toisaalta taas sitä ei koskaan kehity, jos ei koskaan hankkiudu mukavuusalueensa ulkopuolelle.
Eli Eurocosplay on vahvassa harkinnassa. Sopiva hahmo puuttuu, mutta mikäli sellainen löytyy, olisin melko varmasti lähdössä mukaan kyseiseen skabaan.

Mutta! Aion yrittää ylittää itseni joka tapauksessa, osallistuin Eurocosplayhin eli en. Superpitkän joululomani (okei, pitäisi kai mennä töihinkin jossain välissä, mutta no...) ansiosta minulla on aikaa väsäillä pukua Desucon Frostbiteen, ja kerta en ole sopinut minkäänlaisista ryhmistä tai paricosplaysta, ajattelin tehdä jotain vähän hankalampaa. Yritän näinä päivinä päästä päätökseen siitä, minkä puvun teen, mutta tällä hetkellä yksi vahvimmista vaihtoehdoistani on...





Delphine Eraclea, Last Exile. Tarvitsisin vain kolmea väriä - punaista, mustaa ja harmaata - tuohon bodysuitiin, ja arvatkaa vain, onko mahdotonta löytää kyseistä värikirjoa samasta materiaalista. Jos ette arvanneet, niin on. Mietin tässä lisäksi vielä, käyttäisinkö lycraa, joka on melko ohutta mutta siitä saisi sitten todella ihonmyötäisen, vaiko jotain muuta joustokangasta, joka ei näkyisi läpi niin kamalasti. Eurokankaan laarit tuottavat aina pettymyksen, mutta mikäli en saa metsästettyä oikeanlaisia kankaita muualtakaan, on minun varmaan pakko hylätä tämä vaihtoehto. ;_; Delphinessä olisi kuitenkin kaikenlaista kivaa puuhailtavaa, kuten tuon päähineen askartelu, vähän tavallisesta poikkeava maskeeraus ja omituisia kohoumia haalarin sisällä. Niin, ja tappajakengät. Kun ynnää pituuteeni, 174 cm, nuo korot ja pohjat, ainakin 15 cm, ja tuon hatun ainakin 15 cm, korkein kohtani taitaa huidella siellä kahdessa metrissä. Moi Luca, 161 cm!

Minulla on takataskussani myös muita suunnitelmia, mutta suuri osa niistä taitaa olla turhan vaikeita näin lyhyellä aikajänteellä toteutettavaksi. Päivittelen kuitenkin päätöksistäni tässä lähiviikkoina.

Muuten, Google Analytics kertoi minulle, että tissit kiinnostavat:

bombshell rintaliivit
bombshell-rintaliivit
bombshell rintaliivit huijausta (BUSTED)

10 kommenttia:

  1. Iiih Delfine! Kannatettu kympillä! Arvaa tuliko hirveä hinku kaivaa Luciola kaapista ja harrastaa vähän korjailua ja vetää se niskaan Frostbiteen. D:

    VastaaPoista
  2. Minä sinua hirveästi kehotan ja kannustan! Mene kisaan! Mene mene mene!

    Voisin myös tuohon materiaalin tuhlaukseen heittää, että kannattaa tehdä harjoituskappaleita vanhoista lakanoista, ettei tosiaan se oikea materiaali mene hukkaan. Eikä harjoituskappaleita välttämättä tarvi aina huolitella ja viimeistellä, kunhan vain saa sen ahaa-elämyksen siitä, miten asiat tehdään. Itsekkin olen hamstrannut koko suvun vanhat lakanat itselleni harjoituskankaiksi.

    VastaaPoista
  3. Fukka: Aa, kiitos ihanasta kannustuksesta!

    Joo, itse asiassa ilmaisin itseäni vähän ristiriitaisesti tekstissäni. :D Oon käyttänyt lakanakankaita koekappaleina aika paljonkin ja se on pelastanut minutkin monelta murheelta! Ongelma onkin joissain tapauksissa lähinnä siinä, että pukuun tarkoitettu kangas käyttäytyy niin omituisesti (venyy tai on epätavallisen jäykkää tai muuten ei vastaa ominaisuuksiltaan lakanakangasta), niin niiden kanssa väsätessä ei tee mieli tehdä virheitä. Lähinnä materiaalihukka ärsyttää kuitenkin proppipuolella, kun tekisi mieli kokeilla eri materiaaleja ja sitä mitä niistä saa aikaan, mutta esim. Wonderflex on niin s-tanan kallista ja sitä pitää aina lähteä tilailemaan ulkomailta.

    VastaaPoista
  4. Eipäs huijata, oon 162 cm! Ainakin 161,5! :<

    VastaaPoista
  5. Hooooo, olen todellakin odottanut jossain näkeväni viimein Delfine-puvun. Rutkasti onnea puvun kanssa! :)

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa ikävän tutulta ajatusvirralta. 8(

    Mutta hei oih, toivottavasti saat Delphinen tehtyä! <3<3 Ja kisaa ihmeessä, teillä on ollut Lucan kanssa sen verran viihdyttäviä esityksiä, että näkisin sinut mielelläni lavalla. :D

    VastaaPoista
  7. Luca: n_n

    pumpkin: Kiitos vain! Argh, kamalat paineet tuli nyt, pakko kai vain uskoa, että löydän oikeanlaiset kankaat että pääsen töihin. :,D

    Wepi: Hurr, kiitos tsemppauksesta. 8>

    VastaaPoista
  8. Hahha oon niiiiiiiiin samaa mieltä tuon kanssa että pari on jeesh kun se pistää stopin kaikille hulluille suunnitelmille .D Ei sillä että oma EC esitykseni menisi överiksi. Pitänee hallita tätä hulluuttani xD

    ja tuletuletule kisailemaan !

    VastaaPoista
  9. Blogisi on ihanan rehellistä luettavaa ja ihmisenä olet kyllä ihan huippu. Ymmärrän täysin tuon pienoisen "angstisi" pukuilun teknisten osien suhteen ja sen miten aina välillä tulee verratua itseään muihin vaikka ei pitäisi. Taso on noussut parissa vuodessa niin hurjasti että tosiaan välillä vähän mietityttää miten nämä ihmiset ovat niin hyviä. Ja se aika. Miksi deadlinet aina painavat päälle ja sitten tulee tehtyä joitain hätäisiä päätöksiä jotka sitten jälkeenpäin harmittavat. Toivon kuitenkin näkeväni sinut EC-karsinnoissa, sillä fanitan ehkä sinua hieman salaa. Ei muuta kuin tsemppiä ihan hirmusti, you can do it. Jos ei muuta niin yksi kisakokemus lisää :)

    VastaaPoista