Vielä Desuconista

Desucon oli toissaviikonloppuna, ja ilmeisesti olisi aiheellista kommentoida aiheeseen liittyen jotakin näin tyylikkäästi viikon muiden bloggaajien jälkeen.

Desussa oli huippukivaa! En ollut cosplayannut sitten Musiikkimessujen, jotka nekin pidettiin liki kahdeksan kuukautta sitten, ja Desu palautti positiivisena mieleen sen kaiken, mikä cosplayssa on kivaa puvun tekemisen lisäksi. Yleinen karnevaalitunnelma nostatti mielialaa ja toisten pukuilijoiden komeiden pukujen näkeminen nosti pintaan viimein aidon ja palavan motivaation tehdä itsekin taas jotain ihan kunnolla.

Lauantaina käytin uudestaan lokakuun Musiikkimessuilla debytoinutta Isaakin pukua Lucan ulkoiluttaessa massiivista Cain-kostyymiään. Näin jälkikäteen tarkasteltuna päätös ei ollut ehkä kaikkein älykkäin. :DD Cain-herran pukuun oli tehty muutoksia, jotka vaikuttivat puvun käyttömukavuuteen, minkä johdosta suurin osa lauantaista kului siinä, kun yritin nostella Lucan viittaa takaisin tämän harteille. Eihän pelkkä viitan nostelu sinänsä mitään, mutta kun siinä roikkui kiinni pari kiloa panssareita, siipiä ja vuohenkalloa, niin helppoa se ei ollut. Veikkaan, että jonkun olkapäät kaipasivat vähän hierontaa lauantain urheilusuorituksen jälkeen.

Isaakin pukua olisi ollut muuten ihan kiva pitää päällä, mutta kuten olettaa voi, villakangastakki ja kauluspaita eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä kesäpäivänä, vaikka cosplayaajia siunattiinkin tutulla harmaalla Desu-säällä. Kuumuuden itsessään olisi vielä kestänytkin, mutta peruukkini osoittautui jo Musiikkimessuilla helposti takkuuntuvaksi ja melko huonolaatuiseksi, enkä sitten jaksanut tilata uuttakaan. Peruukin kanssa tappelu meni sitten hampaidenkiristelyksi, ja kaiken lisäksi olin unohtanut tarkistaa puvun kunnon ennen conipäivää. Muutama nauhojen viereen liimattu "niitti" vähän repsotti, mikä aiheutti niin ikään pahaa mieltä itselleni.

Lauantai-iltapäivä meni viime vuoden tapaan pitkälti Eurocosplayn tuomaroinnin merkeissä. Juryssa istuivat lisäksi tämän vuoden WCS-edustajamme Elffi, ompelumestari rora sekä viime vuoden Eurocosplay-edustajamme trinode. Kisaamaan ilmestyi loppujen lopuksi yhdeksän cosplayeria, ja etenkin kärkikolmikko oli sangen kovatasoinen ja tasaväkinen. Päätöksen tekeminen ei ollut helppoa, sillä jokaisella kilpailijalla oli omat vahvat osa-alueensa, eikä ollut helppoa pistää täysin erilaisia esityksiä ja erilaisia pukuja samalle viivalle arvioitavaksi. Tuomaroinnissa pisteytimme eri osa-alueita, jotka olivat hahmouskollisuus, puku ja esitys. Puvusta maksimipisteet olivat 20, esityksestä 10 ja hahmouskollisuudesta 20. Hahmouskollisuus-osa-alueessa arvioitiin muun muassa esityksessä ilmennyttä hahmouskollisuutta sekä materiaalivalintoja ja puvun mittasuhteita.

Voittajaksihan valittiin loppujen lopuksi Granado Espadan Male Scoutina esiintynyt Asagi. Isot onnittelut hienosta vedosta!

Sunnuntai meni sitten Shiorin (Revolutionary Girl Utena) vaatteissa. Meidänhän oli tosiaan tarkoitus pariutua (...) Ilonan kanssa sunnuntaiksi, mutta täysin ymmärrettävistä syistä jäin parimme ainoaksi osapuoleksi. Omankin pukuni valmistuminen oli vähän siinä ja siinä, ja loppujen lopuksi peruukin stailaaminen jäikin sitten hieman puolitiehen. Eksyin kuitenkin kuvaamaan eeppisen Elina-Utenan kanssa. Nettiyhteyteni on ollut vähän kenkkuileva viime aikoina, joten en ole vielä saanut näppejäni kaikkiin sunnuntain aikana otettuihin kuviin, mutta katsokaa nyt, kuinka hiton eeppisen kuvan YumiKoyuki meistä nappasi:

This is my evil face.

Kaikenkaikkiaan Desucon oli todella hyvä tapahtuma. Eurocosplay oli järjestetty erinomaisesti (kiitos, Hoothoot, olet upein!) ja itse show oli jälleen kerran mieleenpainuva. Valitettavasti missasin cosplaynäytöksen tuomarointien takia, mutta huhupuheiden mukaan sekin oli laadultaan erittäin hyvä. Muutakin ohjelmaa omiin tarpeisiini riittävästi - Eurocosplayn lisäksi kävin cosplaypaneelissa ja Tales of -luennolla, jotka molemmat olivat hyvin informatiivisia ja viihdyttäviä.

Olisi mukava pitää itsekin joskus ohjelmaa, mutta en tiedä mitään mistään muusta kuin cosplaysta. Cosplayaiheiset ohjelmat ovat tosin yleensä lähinnä kisoja tai sitten asujen tekemiseen liittyviä, ja itse en henkilökohtaisesti koe hyötyväni puvunteossa toisten kuuntelemisesta vaan enemmänkin tekemisestä. Lisäksi on ollut ohjelmaa ulkomaiden cosplaykulttuureista ja ulkomailla kisanneiden kokemuksista, joista kummastakaan ei itselläni ole mitään kokemusta. Cosplaykisoista olisi tosin ihan kiva pitää jonkinlainen kriittinen katsaus - vaikka jokin sellainen, jossa limittyisivät yhteen katsojien, kisaajien, tuomareiden ja järjestäjien näkemykset hyvästä kisasta. Tai sitten jotain ihan muuta. Mietitään!

Nekoconin ja Finncon-Animeconin jätän tällä erää väliin (aika, raha, the obvious reasons), joten oma tieni suuntaa seuraavan kerran Tampereelle Traconiin. Opiskelija-asuntoni sijaitsee näppärästi noin kahden minuutin kävelymatkan päässä Tampere-talosta, joten conimajoitukseni on turvattu. Score! Jatkot Voronalla

Loppukevennyksenä taas pitkästä aikaa hauskimpia Google Analyticsin tarjoamia hakusanoja:

"leikkaa tukkas ja mee oikeisiin töihin"
"puoliksi näkyvät rinnat"

Joo.

Koomailun tyly loppu

Viime merkinnästä on kulunut taas kauniisti kuukausia, ja nyt jos koskaan olisi otollinen tilaisuus näyttää, että hei, olenhan minä edes vähän terästäytynyt! Pakkohan sitä on olla, kerta Desucon häämöttää jo parin viikon päässä!

... No en kyllä ole. :D Huhtikuun vietin kauniisti kirjojen ääressä ja rutistin pienessä ajassa kasaan sellaisen määrän opintopisteitä, että herään vieläkin öisin kylpien kylmässä hiessä ja miettien, että osaanko nyt varmasti kertoa Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan eroista tai Euroopan unionin demokratiavajeesta. Paitsi että en. Mutta se on myönnettävä, että opiskelujuttujen valmistuttua väsymys oli melkoinen, sillä vaikka kuinka lupasin itselleni, että yritän ottaa rennosti, niin tietenkin piti nipottaa ja hankkia paiseita melko yhdentekevistä jutuista (kuka muka välittää jostain yksittäisten kurssien arvosanoista sitten, kun olen valmistunut...).

Kesälomani alkoi hyvin ja sain akkuni ladattua ja cosplaylle olennaisen tekemisen innon takaisin. Takapakkia tuli kuitenkin viime viikolla, kun koirani Ninni meni äkillisesti niin huonoksi, että muutaman tunnin sisään tilanteen toteamisesta oli lähdettävä eläinlääkäriin ja tehtävä päätös, jota lemmikinomistaja ei koskaan haluaisi joutua tekemään, mutta joka on lopulta kuitenkin aina jossain vaiheessa tehtävä. 14 vuotta on pitkä aika olla yhdessä, ja olen aina kiintynyt jokaiseen lemmikkiimme niin hulluna, että olo on ollut viimeisten päivien aikana vähän voimaton.

Eilen havahduin koomailustani kuitenkin siihen karmaisevaan tosiasiaan, että hittolainen, Desuconiin on aikaa enää hälyttävän vähän, ja jotain olisi pakko tehdä. Niinpä otin käsittelyyni Shiorin peruukin. Prosessi on vielä kesken, mutta heitän tässä lähipäivinä tänne ennen ja jälkeen -kuvia. Peruukit ovat aina olleet minulle se hankalin osuus puvussa, sillä en osaa laittaa edes omia hiuksiani, saati sitten peruukkeja. :D Nykyisin minulla on sen verran lyhyet hiukset, ettei niille tarvitse juurikaan mitään tehdä, ja vaikka omistan kauniin hiustenmuotoilusetin, en osaa käyttää sitä. Sen huomasin eilen, kun yritin muotoilla Shiorin tukkaa ties minkälaisella raudalla. Kuidut kyllä taipuivat, mutta aina ihan vikasuuntaan. :,D Onneksi ne voi aina suoristaa takaisin alkuperäiseen muotoonsa ja lähteä uuteen yritykseen. Toivon vain, ettei yrityksiä tarvitsisi ottaa kovinkaan montaa, sillä veikkailen vähän, että kuidutkin hapertuvat liiasta pahoinpitelystä.

Minun piti tehdä Judith valmiiksi Desuconia varten, mutta enpä teekään. Yritän saada neidon asustuksen valmiiksi tässä kesän mittaan Finnish Talesin photoshoottia varten. Toisen Desupäivän puku on siis vielä hieman mietinnän alla - Shiori saattaa päästä käyttöön kahdesti, tai sitten nappaan jonkun vanhan pukuni uusiokäyttöön. Isaak oli alkuperäinen suunnitelmani, mutta annas olla, jos tuo herran peruukki ei tuosta tule säällisen näköiseksi, on pakko keksiä jotain muuta, kun uuttakaan ei ehdi enää tilailla. Onneksi herään asioihin aina näin ajoissa!

Lisäksi sain Ilonalta tässä muutama viikko takaperin mieltä lämmittävän haasteen, joka antoi hyvän syyn blogin päivittämiseen. Minun on tosin vähän pakko luistaa tuosta 'oman kameran kätköistä' vaatimuksesta, sillä kuvaan digikamerallani ihan älyttömän vähän.

You are beautiful -tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille. Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteeenpäin kolmelle (3) muulle!

Seivästin Caroliinan verisesti Traconissa 2010. Ilmeestä päätellen se teki hänet surulliseksi. Sanna H. kuvasi.

Hei, olen Judge Magister ja käyttäydyn erittäin hahmouskollisesti. Huomatkaa myös miehekäs vyötäröni! Finncon-Animeconissa vuonna 2009. Amanda K. kuvasi.

Heppani Vakker ja minä. Sanna H. kuvasi.

.... :D Luca sai pupunkorvat, prohoho. Juusto kuvasi.

Haastan kolme kaunista cosplaynaista eli Iriksen, Pumpkinin ja Fukan, mikäli he eivät haastetta ole jo muualta saaneet. Take it or leave it!

Palailen blogiuniversumin äärelle lähipäivinä, josko saisin jotain näytettävää aikaan.