Tyylikkäästi myöhässä

Tiedän, että olen vähän myöhässä tämän Desucon-raporttini kanssa, ja mitäpä uutta tämä merkintä muutenkaan enää tarjoaisi, kerta mm. Wepi, Elzy (aw man, en vieläkään opi kutsumaan sinua bloggaajanimelläsi!) ja Ilona ovat puineet asiat aika tehokkaasti läpi. Kaiken lisäksi tapahtumassa tuli pyörittyä joko edellämainittujen kanssa tai sitten samoissa ohjelmissa kuin kyseiset henkilöt, joten niin, no, näkemysten samankaltaisuus on lähes väistämätöntä. Kirjoitanpa silti, öhö.

Lauantaipäiväni meni siis Eurocosplayn puitteissa, ja vielä kerran on ihasteltava show'n hienoa toteutusta, vaikkakin valojen ja äänien kanssa oli ilmeisesti ongelmia. Verrataanpa kuitenkin puitteita muihin Suomen cosplaykisoihin, niin kyllä Sibeliustalon pääsali vie pisteet kotiin - vaikka valot eivät ihan kohdallaan olisikaan, niin kyllä niiden käyttö nostaa tunnelman heti toiseen potenssiin. Eurocosplayerit kehuinkin jo aiemmassa merkinnässäni, mutta ilokseni huomasin, että myös cosplaynäytöksessä oli hienoja esityksiä ja pukuja. Esiintymiskulttuuri on selkeästi harpponut vuoden aikana eteenpäin, mikä on erittäin ilahduttavaa.

Palautetilaisuuteen osallistui vain yksi kisaaja, mutta mikäli joku kaipaa palautetta puvustaan ja esityksestään, niin minulta (Anikissa Scarface) ja Lirlykseltä (Anikissa Lirlys) ja varmasti myös muilta tuomareilta (Elffi ja wiid) voi sitä näin jälkikäteenkin vielä kysellä.

Lauantaista leijonanosa meni tosiaan tuomaroinnin merkeissä, ja koska jännitin pestiäni aikamoisesti, en oikein osannut ennen homman alkamista etsiä itselleni ohjelmanumeroita katsottaviksi. Lisäksi tapahtumissa tulee aina törmättyä tuttuihin ihmisiin, joiden kanssa jään mieluusti juttelemaan, mikä taas aiheuttaa osaltaan sen, etten ehdi / malta lähteä himottaviin ohjelmanumeroihin. Oli hirmu miellyttävää tavata muun muassa muita blogisteja ja vaihtaa pari sanaa sellaisten cosplayereiden kanssa, joiden pukuja on ihastellut usein, mutta joiden kanssa ei ole koskaan vain tullut aloittaneeksi keskustelua.

Harmaa sää on... no, harmaa. Nora kuvasi.

Lauantain pukuvalintani osoittautui ennustusteni mukaisesti jo ensimmäisen tunnin aikana ihan kaameaksi - puvun lopputulokseen olin kyllä hyvin tyytyväinen, mutta sen käyttömukavuus lähenteli nollaa. Vaikkakin suuri osa ihostani oli paljaana, oli etenkin puvun yläosa todella hiostava ja epämukava. Sain jatkuvasti olla nostelemassa rintsikoitani puvun alla (kiinnostava fakta, eikö) ja tarkistamassa, että yläosa ei nouse liikaa tai mene ikävälle taitteelle. Itse asiassa green roomissa pyörähtäessäni kyseisen yläosan kiinnitys petti yllättäen kun olin kaivelemassa laukkujani... Oh well, toivottavasti kovin moni huoneessa ollut ei saanut traumoja. :D;

Piilolinsseistä luovuin joskus kisan jälkeen (yhdeksän käyttötuntia alkoi jo tuntua silmissä), mikä hiukan harmittaa, sillä muutama ihminen napsi kuvia vielä senkin jälkeen ja ou mai gaad onhan se nyt ihan kamalaa olla sinisilmäinen Paine. Kaikesta hikoilusta huolimatta muutama asia kuitenkin onnistui! Käytin kaksi päivää putkeen korkokenkiä, enkä kärsinyt myöhemmin ainoastakaan rakosta tai jumalattomasta särystä niin kuin viime vuonna! Ilmeisesti keväinen korkokengillä kävelyn harjoittelu oikeasti auttoi. Lisäksi ryhmäni oli uskomattoman ihana - valitettavasti en vain ole löytänyt toistaiseksi kolmikostamme yhtään onnistunutta otosta. :<

Neviril x Aaeru. Fictionary Aaeruna, Wepi kuvasi.

Sunnuntaina vaihdoin puvukseni sitten Simounin Nevirilin, josta olin tosiaan uusinut melkein kaiken mahdollisen. Peruukkiin en tosin vieläkään ollut tyytyväinen, sillä kärsivällisyyteni loppui sen kanssa kesken. Suuri ja eeppiseksi tarkoitettu Simoun-ryhmämme kutistui lopulta kolmeen henkeen, mikä oli tosin suuri saavutus sekin. Ryhmään löysivät tiensä lopulta Fictionary Aaeruna, Bitte Guragiefinä ja allekirjoittanut. Olin muuten hyvin, hyvin hämmentynyt/iloinen nähdessäni lauantainakin paikan päällä yhtä lailla kolme Simounia. :O Melkoinen määrä. Huin Aaeru oli kaunis kuten ennenkin mutta lisäksi bongasin kauempaa yhden Neviril & Aaeru -parin.
Näin ollen Desucon oli omalta osaltani oikein onnistunut kokemus. Parasta antia Desussa oli näin cosplayerin näkökulmasta ehdottomasti Eurocosplay ja cosplaynäytös, jonka taso oli luonnollisesti vaihteleva, mutta etenkin Soul Calibur -ryhmälle on annettava isot kehut. Ainoa, mikä viikonlopussa harmitti, oli muutaman kiinnostavan ohjelmanumeron missaaminen, mutta siitä ei voi taaskaan syyttää kuin itseään - tuomarointi söi muutaman kiinnostuksenkohteen ja sunnuntaina aika meni kaverin ryhmää kuvatessa ja omaa ryhmää odotellessa.

Traconiin ei ole minulta tulossa mitään uutta, mikä on tavallaan helpotus. Lauantaina käytän Painea uudestaan (tulen varmasti katumaan pukuvalintaani, mikäli päivä on lämmin, mutta en vain voi olla kieltäytymättä, kiitos upean ryhmäni!) ja sunnuntaina ryhmityn Tales of the Abyss-porukkaan helmikuussa debytoineen Ionin puvulla. Mitään uutta ei ole vielä toistaiseksi työn alla, vaikka paljon ideoita ja haaveita kyllä olisikin. Ehkä ihan hyvä idea ladata hiukan akkujaan ja viettää oikeaa kesälomaa. Tekee hyvää tuulettaa ajatuksia hetkeksi pukujutuista, vaikka luultavasti kaavapaperini ja kangaspinoni piirittävät ja pakottavat minut antautumaan viimeistään ensi viikolla.

"Ootko sä mies vai nainen?"

Desuconin ensimmäisen päivän paras kommentti: "Kaverin kanssa tässä just arvuuteltiin, että ootko sä mies vai nainen?"
... Nii-in. En osaa vieläkään sanoa, olenko loukkaantunut, huvittunut vai otettu tuosta kommentista. :D (Päälläni oli siis kyseisellä hetkellä Final Fantasy X-2:n Paine, joka ainakin omasta mielestäni on pienestä äijämäisestä asenteestaan huolimatta ihan selkeästi tunnistettavissa naiseksi... Mutta ilmeisesti minä en ollut.)

No mutta. Tämänpäiväinen Eurocosplaykarsinta oli eeppinen ja erittäin, erittäin tiukka. Toimin siis tuomaristossa Lirlyksen, Elffin ja wiidin kanssa ja voin sanoa, että muutaman hetken hikoilimme pistelaskennan kanssa ja jännitimme itsekin ihan mahdottomasti. Kärkikolmikon ulkopuolelle jäi täpärästi toinen toistaan upempia asuja.
Paljon onnea voittajalle, sijoittuneille ja kiitos muille osallistujille siitä, että teitte show'sta show'n!

Itse selvisin oman pukuni kanssa melkeinpä kunnialla, mikä oli suuri ihme - mitä nyt tekonahka teki olon järjettömän tukalaksi ja piilolinssit alkoivat kihnuttaa silmissä yhdeksännen käyttötunnin jälkeen. Puku toimi siis kaikenkaikkiaan hämmentävän hyvin - mitä nyt muutamaa pientä yksityiskohtaa on hiottava siihen mennessä, kun käytän ko. pukua uudestaan Traconissa.

Pidempään merkintään en pysty, sillä unentarve on ihan liian suuri. Ensi viikon puolella sitten luvassa syvällinen analyysi kuvien kera.